Pieni Pyhävesi sijaitsee Mäntyharjulla Poitinniemen kylässä ja on Kymijoen vesistön latvajärvi. Järven keskisyvyys on noin 3 metriä (syvin kohta Hemmonselällä, n. 11m) ja järven pinta-ala on 177 ha. Poitinjoki yhdistää järven Kapiaveden ja Petkelsalmen kautta Pyhäveteen, jonka pinnankorkeus on samalla tasolla (81,5 m merenpinnasta). Näin ollen tuulen suunta määrittää, kumpaan suuntaan vesi joessa virtaa.
Pienen Pyhäveden välittömässä vaikutuspiirissä on 67 käytössä olevaa vapaa-ajanasuntoa ja 23 vakituista asuntoa. Pienen Pyhäveden rannalla on myös 33 ha suuruinen Natura 2000 -alue, Laukoniemi.
Järven tila
Pieni Pyhävesi luokitellaan pieneksi humusjärveksi. Pienen Pyhäveden ekologisessa tilassa tapahtui lyhyessä ajassa suuri muutos, kun tilaluokitus romahti vuoden 2008 tasosta ”erinomainen” tasolle ”tyydyttävä” vuonna 2013. Yhdistyksen piirissä näkemys on, että suurimpana syynä tähän muutokseen oli VT5:n työmaa. Aiheesta on kerrottu kattavasti sivuston Historia-osiossa. Vuonna 2019 ekologisen tilan luokittelu muuttui parempaan suuntaan saaden arvion ”hyvä”. Tämä arvio on kuitenkin tehty suppean aineiston perusteella.
Seuraavissa graafeissa on esitetty järven virallista mittausdataa aikaväliltä 1972 – 2023. Kaikki tulokset on määritetty samasta mittauspisteestä, joka sijaitsee Ryönänselällä. Osa tuloksista on Ely-keskuksen tuottamia ja osa vastaavasti Jyväskylän Yliopiston.
Graafeista on nähtävissä selvästi heikkenevä kehitys sekä näkösyvyyden, kemiallisen hapenkulutuksen (COD) että happipitoisuuden suhteen. Erityispiirteenä jälkimmäisessä graafissa on havaittavissa maantiesuolojen vaikutus järven vuosikiertoon. Kohonneen suolapitoisuuden vaikutuksesta vesi on raskaampaa ja tällöin veden syystäyskierto ei välttämättä toteudu. Seurauksena on, että happea enemmän sisältämä pintavesi ei laskeudu pohjaan, jolloin erityisesti syvänteiden pohjakerroksiin ei pääse happea. Tämä vastaavasti edesauttaa ravinteiden vapautumista pohjasta rehevöittäen järveä entisestään.
Mitä voit itse tehdä järven hyväksi?
Jokainen järvellä liikkuja ja järvialueen asukas vaikuttaa toimillaan järveen.
Tavoitteena on puhdas, happirikas, niukkaravinteinen ja vapaasti liikkuva vesi, jonka äärellä on monimuotoista luontoa ja hyvinvoivaa elämää.
Pidä mielessäsi ainakin seuraavat asiat:
- Varmista, että pesuvetesi eivät päädy järveen.
- Älä pese itseäsi, astioita tai mattoja järvessä.
- Huolehdi, ettei käymälä- ja muita ravinnepitoisia nesteitä päädy järveen.
- Poimi havaitsemasi roskat ym. pois järvestä ja rannoilta.
- Niitä tai poista muulla tavoin mahdollisuuksiesi mukaan vesikasvillisuutta ja korjaa kasvillisuusjäte lopuksi maalle minimoiden näin järveen kohdistuvan ylimääräisen hapenkulutuksen.
- Varmista, että öljyä, bensaa, maalia, liuottimia tai muuta vaarallista ainetta ei päädy suoraan tai esimerkiksi hulevesien mukana järveen.
- Halutessasi voit itsenäisesti tai porukassa tehdä omaehtoisia järven tilaan positiivisesti vaikuttavia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi salmien raivaamista, syvänteiden hapettamista tai pohjaravinteita vapauttavien särkikalojen poistamista.
- Liiku vesillä viisaasti ja raportoi luontohavainnoistasi.
- Tue yhdistyksen toimintaa taloudellisesti, jotta merkittävämpiä parannustoimenpiteitä voidaan toteuttaa.
Kirjoittanut Katri Sihvo-Jokitöyrä [8/2019]
Kalastus
Kalastaminen järvellä on monelle ranta-asukkaalle mielekästä tekemistä. Pieneltä Pyhävedeltä pyydetään pääasiassa haukea, ahventa, lahnaa ja säynävää.
Innokkaat kalastajat käyvät kalassa myös viereisellä Pyhävedellä, Lahnaveden Kaivannonkoskella sekä laajemminkin tunnetulla Miekankoskella.
Pienellä Pyhävedellä vuonna 2019 toteutetuissa koekalastuksissa kalasaaliit olivat melko tyypillisiä järven ravinnetasoon nähden. Koekalastusten perusteella rehevöitymisestä hyötyvät särkikalat olivat sekä paino- että lukumääräsaaliin osalta vallitsevia. Hyvän tai erinomaisen tilan indikaattorilajeista koekalastuksissa saatiin siika. Petokaloja (eniten ahventa; yli 15 cm ahvenyksilöt määritellään petokaloiksi) oli koko painosaaliista 33 %. Kuhan ja hauen osuudet olivat selvästi pienempiä, mutta Luonnonvarakeskuksen näkemyksen mukaan haukien todellinen osuus on todennäköisesti suurempi. Koekalastustulosten perusteella Pienen Pyhäveden ekologinen tila on hyvä. Raportti löytyy kokonaisuudessaan ohesta.